Gielavásáhus

Leaba boahtán guokte nieidda deike Sámi allaskuvllii vai oahpat sámegiella. Vahkku juo leaba dáppe. Oalle ollu sudno mielas lea ammas: biebmu, kultuvra, oahpahus. Leaba imaštallame.  Ja soai leaba baohtán lonuhallan studeanttan Jakutskas mii lea hui guhka eret Guovdageainnus. Das sáhttá geahččát gokko sudno ruovttubáikki lea.

Muhto mii bat lea imaš munnje? Dat lea sudno ruoššagiella. Mun lea juo fuobmán dasa ahte sudnos lea čielga akseanta.  Muhto ieš ruoššagiella orru dego áibbas ammasgielan, go guldalan sudno. Ja mus  álo boahtá jearraldat sudnoide: leago dá lei jakutskagillii maid don leat lohkan dál? Soai vástideaba: ii leat. Dat lea ruoššagiella. Ja go soai leaba lohkan: dá lei ruoššagillii, de mun álggan smiehtat manne nu lea? Go in goassige gulen diekkár sánit ruoššagielas inge ruovttus, inge Murmanska universitehtas, inge gávpogiin. Vuoi-vuoi.

Juo, mun dieđan Ruoššas leat suopmanat muhto hui unnán. Ja mun ipmirdan daid suopmaniid ja dadjanvugiid. Ovdamearka dihtii oalle dávjá gullo Ruoššas diekkár earáhusat maid mun ipmirdan:
MOLOKO dahje MALAKO - Mielki sámegillii.

Muhto sudno suopmana in ipmirdan nu bures:
Mu guovlus ja Ruoššas dadjet nu:
OČEN ja soai lohkaba ŽOOŠKI - HUI sámegillii

Go soai hupmaba dá gullo muhtumin dego soai atniba jakuska sámit. Muhto soai oaivvildeba ahte die lea čielga ruošša sámit. Vuoi-vuoi.

Ja mun galggan sudnuide leaihkit giellaviehkin. Várra mun galggan gáibidit buorre bálkka dakkár barggu ovddas.